Tampereen tunnelihanke ja muut suuret investoinnit

 Lähetetty Aamulehteen 18.9.2012

Tampereen Rantaväylän tiesuunnitelmaa alettiin laatia tunneliratkaisun pohjalta vuonna 2008, jolloin kaupungin taloudellinen tilanne oli vahva, velkaa vain 937 €/asukas ja vuosikate ylitti reilusti poistojen määrän. Tämä vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä investointeihin, sijoituksiin sekä lainojen lyhennyksiin. Kun vuosikate on vähintään siitä vähennettävien poistojen suuruinen, voidaan tulorahoitusta pitää riittävänä.

Elämme nyt vuotta 2012. Neljän viimeisen vuoden aikana kaupungin tulos on ollut negatiivinen joka vuosi, lukuun ottamatta vuotta 2010, jolloin sekä tuloveroa että kiinteistöveroa korotettiin. Velkaa on kertynyt jo noin 1800 €/asukas, ja vuosikatteen/poistojen suhde on ollut negatiivinen vuosina 2009, 2011 ja tulee olemaan sitä myös vuonna 2012. Yritysten ja muiden yhteisöjen maksamien verojen määrä on laskenut voimakkaasti, työttömyysaste oli heinäkuussa Pirkanmaan korkein 14,2 %, ja ensi vuoden budjetissa aiotaan menoja pienentää palvelukuluja supistamalla.

Tällaisessa taloudellisessa tilanteessa Rantaväylän kaltaiset suuret investoinnit on pyrittävä siirtämään vähintään muutamalla vuodella eteenpäin, mikäli jo allekirjoitetut sopimukset suinkin sen sallivat. Näihin varatut rahat on käytettävä yritystoiminnan elvyttämiseen, palvelujen tason säilyttämiseen ja eri kaupunginosien kehittämiseen tähtääviin rakennushankkeisiin, esimerkiksi Koilliskeskuksen kirjastotaloon ja liikuntatiloihin.