Tähän tekstiin perustuva mielipidekirjoitukseni julkaistiin Aamulehdessä 7.7.2012, ja pidin tämän puheena Tampereen Vihreiden Naisten "Nainen puhuu kellon ympäri" -tapahtumassa Keskustorilla 9.8.2012
Kaukajärven rannalla sijaitsee luonnonkaunis Kaukaniemen alue, jolla on sekä kulttuurihistoriallista että luonnonsuojelullista arvoa. Alueella on aikanaan sijainnut arkkitehti Viivi Lönnin suunnittelema, jugend-tyyppinen kartano (1906), jonka historia kuvastaa koko Suomen historiaa. Vuonna 1918 kartano toimi Punaisen Ristin sairaalana, talvisodassa siellä sijaitsi Ilmatieteellinen keskuslaitos, jatkosodan aikana sinne majoitettiin sotilaita ja kymmenittäin hevosia, ja sodan jälkeen evakoita. Kartano myytiin Tampereen kaupungille 1950-luvun alussa, ja kaupunki vuokrasi maat Saarioiselle taimistoa varten, jonka seurauksena niemellä on rikas kulttuuriperäinen kasvillisuus. Kartano pääsi valitettavasi hoidon puutteessa rapistumaan ja kaupungin yllättävällä päätöksellä purettiin vuonna 1974.
Kartanon alueella löytyy erikoisia puulajeja, joista jotkut yksilöt ovat valtakunnallisestikin suurimpia, mm. banksinmänty, kontortamänty, palsamiphta, saarni, hopeakuusi, tuoksupoppeli, kynäjalava. Hyönteisistä mainittakoon niinijäärä, lehmuksenoksajäärä ja harvinainen tuominopsasiipi, sienistä erittäin uhanalainen kuoppajänönkorva. Kaukaniemessä on myös villiintyneitä hedelmäpuita, marjapensaita, istutuksia, polkuja ja sammaloituneita kivijalkoja, ja aivan oma, tenhoava tunnelmansa. Alue on luonnonsuojelullisesti tärkeä, ja se on mainittu kaupungin luonnonsuojeluohjelmassa. Kaukaniemen luonnonvarainen kasvilajisto käsittää 262 lajia sekä viljelyjäänteitä ja -karkulaisia 106 lajia. Lisäksi Kaukaniemen alue on tärkeä koillisen Tampereen asukkaille, siellä ulkoillaan, pestään matot, hoidetaan viljelypalstaa, uidaan ja sukelletaan, ja sinne tekevät koululaiset luonto- sekä hiihtoretkiään.
Tampereen kaupunki on ottanut Kaukaniemen alueen yhdeksi täydennysrakentamisen kohteekseen, ja suunnittelee kaavoittavansa alueelle noin 50 pientaloa, yhteensä 15 000 asumisneliötä. Kaukaniemen rakennussuunnitelmat ja niihin liittyvien luontoarvot toi esiin Aamulehti ja Vehmaisten omakotiyhdistys (AL 4.7.2012). Nämä suunnitelmat perustuvat sekä kaupungin tarpeeseen saada kymmeniätuhansia uusia asuntoja vuoteen 2030 mennessä että Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella (EHYT) projektiin, jossa pyritään löytämään asuntorakentamiseen soveltuvia alueita olevaa kaupunkirakennetta täydentäen ja jatkaen. Työn on tarkoitus parantaa asuin- ja elinympäristöä luomalla edellytyksiä palvelujen säilymiselle ja kehittymiselle sekä mm. luonnonalueiden ja –varojen säästämiselle.
On vaikea hahmottaa, miten Kaukaniemen rakentaminen täyteen pientaloja parantaisi alueen edellytyksiä - se pikemminkin lisäisi liikennettä jo ennestään tukkoisella ja kapealla Kangasalantiellä, kuormittaisi lähistön kouluja ja päiväkoteja ja veisi koko kaupungilta tärkeän virkistys-, luonto- ja kulttuurikohteen.
Merkillepantavaa on, että Kaukajärven rannoille aiemmin rakennetut pientalot ovat olleet neliöhinnoiltaan sellaisia, että niistä on päässyt nauttimaan vain suurituloisin kansanosa, ei tavallinen kaupunkilainen. Näin ollen niistä saatava hyöty on kilahtanut tonttimaksujen myötä kaupungin kassaan, ja kalliiden hintojen myötä rakennuttajille. Tässä yhteydessä on mainittava, että rakennetut talot ovat arkkitehtuurisesti moderneja linnunpönttöjä, jotka eivät istu vehreään maisemaan.
Rakentamisen sijasta Kaukaniemen aluetta tulee suojella ja kehittää yleiseen virkistyskäyttöön. Alueelle voisi esimerkiksi pystyttää luontotauluja, joissa kuvataan tarkemmin sieltä löytyviä lukuisia kasvi- ja hyönteislajeja. Lisäksi kartanon eri rakennusten kivijalat voisi kuopsuttaa paremmin esiin ja laittaa näkyville kuvia rakennuksista sekä alueen kartan, josta selviäisi mitä minkäkin kivijalan päällä on aikoinaan toimitettu. Ja rantaan laituri, josta voisi ihailla upeaa Kaukajärven maisemaa. Ja olisiko soutuveneen järjestäminen kaupunkilaisten iloksi ihan mahdoton ajatus toteuttaa?
Kaupunki kasvaa, ja hyvä niin. Toivottavasti asuinrakentamisessa kuitenkin ensisijaisesti hyödynnetään pusikot, pellot ja vanhat teollisuusalueet, ja jätetään rannat kuntalaisten iloksi.
Tampereen kaupunki on ottanut Kaukaniemen alueen yhdeksi täydennysrakentamisen kohteekseen, ja suunnittelee kaavoittavansa alueelle noin 50 pientaloa, yhteensä 15 000 asumisneliötä. Kaukaniemen rakennussuunnitelmat ja niihin liittyvien luontoarvot toi esiin Aamulehti ja Vehmaisten omakotiyhdistys (AL 4.7.2012). Nämä suunnitelmat perustuvat sekä kaupungin tarpeeseen saada kymmeniätuhansia uusia asuntoja vuoteen 2030 mennessä että Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella (EHYT) projektiin, jossa pyritään löytämään asuntorakentamiseen soveltuvia alueita olevaa kaupunkirakennetta täydentäen ja jatkaen. Työn on tarkoitus parantaa asuin- ja elinympäristöä luomalla edellytyksiä palvelujen säilymiselle ja kehittymiselle sekä mm. luonnonalueiden ja –varojen säästämiselle.
On vaikea hahmottaa, miten Kaukaniemen rakentaminen täyteen pientaloja parantaisi alueen edellytyksiä - se pikemminkin lisäisi liikennettä jo ennestään tukkoisella ja kapealla Kangasalantiellä, kuormittaisi lähistön kouluja ja päiväkoteja ja veisi koko kaupungilta tärkeän virkistys-, luonto- ja kulttuurikohteen.
Merkillepantavaa on, että Kaukajärven rannoille aiemmin rakennetut pientalot ovat olleet neliöhinnoiltaan sellaisia, että niistä on päässyt nauttimaan vain suurituloisin kansanosa, ei tavallinen kaupunkilainen. Näin ollen niistä saatava hyöty on kilahtanut tonttimaksujen myötä kaupungin kassaan, ja kalliiden hintojen myötä rakennuttajille. Tässä yhteydessä on mainittava, että rakennetut talot ovat arkkitehtuurisesti moderneja linnunpönttöjä, jotka eivät istu vehreään maisemaan.
Rakentamisen sijasta Kaukaniemen aluetta tulee suojella ja kehittää yleiseen virkistyskäyttöön. Alueelle voisi esimerkiksi pystyttää luontotauluja, joissa kuvataan tarkemmin sieltä löytyviä lukuisia kasvi- ja hyönteislajeja. Lisäksi kartanon eri rakennusten kivijalat voisi kuopsuttaa paremmin esiin ja laittaa näkyville kuvia rakennuksista sekä alueen kartan, josta selviäisi mitä minkäkin kivijalan päällä on aikoinaan toimitettu. Ja rantaan laituri, josta voisi ihailla upeaa Kaukajärven maisemaa. Ja olisiko soutuveneen järjestäminen kaupunkilaisten iloksi ihan mahdoton ajatus toteuttaa?
Kaupunki kasvaa, ja hyvä niin. Toivottavasti asuinrakentamisessa kuitenkin ensisijaisesti hyödynnetään pusikot, pellot ja vanhat teollisuusalueet, ja jätetään rannat kuntalaisten iloksi.
Pitääpä käydä tutustumassa Kaukaniemeen ensi kesänä
VastaaPoista