Koulu päättyi taas suvivirteen
Joissakin kouluissa lukuvuoden päättyminen tarkoitti myös koko toiminnan päättymistä, sillä syksyllä 2012 aletaan lopullisesti toteuttaa Tampereen kouluverkkouudistusta. Näihin epäonnisiin oppilaitoksiin kuuluu mm. Klassillinen koulu, jonka 110-vuotinen historia valutetaan kosken kuohuihin muodostamalla 1000 oppilaan Tammerkoski - Klassillinen - Johanneksen suurkoulu. Lisäksi kouluverkkosuunnitelma koskettaa tai on jo koskettanut mm. Hyhkyn, Kalkun, Ikurin, Irjalan, Sampolan ja Hallilan kouluja sekä Hervannan, Kaarilan, Messukylän ja Tammerkosken lukioita sekä Tampereen klassillista lukiota. Niinpä koulupolku on ensi syksynä monessa tamperelaiskodissa hyvin erilainen kuin mitä vielä muutama vuosi sitten kuviteltiin.
Yhtenä pääsyynä kouluverkon uudistamiseen on ollut oppilaitosverkon sopeuttaminen palvelutarpeeseen eli oletettuihin oppilasmääriin. Nyt toteutettavat koulu-uudistukset perustuvat kaupungin vanhaan väestöennusteeseen, jonka mukaan peruskouluikäisten 7-15 vuotiaiden määrä Tampereella kasvaa varsin maltillisesti (kts. kuva). Aamulehti kuitenkin uutisoi syksyllä 2011, että väestölaskelmat eivät pidä paikkaansa, ja kaupungin tuorein väestösuunnite tältä keväältä vahvistaa alkuperäisten laskelmien olevan todella hakoteillä. Esimerkiksi vuonna 2025 peruskoululaisia on uusien suunnitteiden mukaan noin 4500 oppilasta enemmän kuin mihin kaupungin kouluverkkosuunnitelmissa varauduttiin, ja vuonna 2030 ero on jo 6000 oppilasta. Tämä tarkoittaa sitä, että jo reilussa kymmenessä vuodessa kaupungin on kehitettävä lukuisia uusia kouluja nyt lakkautettavien yksiköiden tilalle tai tehtävä mittavia lisärakennusprojekteja jo ennestään pullisteleviin oppilaitoksiin.
Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta sekä osaamis- ja elinkeinolautakunta ovat nyt toukokuussa käsitelleet sitoutumattomien valtuustoryhmän aloitetta, joka koski kouluverkkopäätösten saattamista uuteen valmisteluun ja käsittelyyn. Lautakunnat antoivat selvityksen siitä, miksi nykyisiä koulutiloja on siirrelty lukiolta perusopetukseen ja toisinpäin, ja miten kaupunki on varautunut lapsimäärän kasvuun lisäämällä päivähoitopaikkojen määrää. Sen sijaan perusopetuksen kasvava tarve kuitattiin maininnalla Tesoman koulun yhtenäistämisestä, koulupalveluista Ojalan, Lamminrahkan ja Kalkunvuoren alueilla sekä Vuorekseen rakennettavista koulutiloista, jotka ovat kuitenkin olleet suunnitteilla jo kouluverkkouudistusta tehtäessä. Nämä reuna-alueiden koulut tulevat vastaamaan tiettyjen alueiden tarpeisiin, mutta niihin on muualta Tampereelta tai ympäristökunnista hankalaa päästä. Siksi koulutiloja on oltava eri puolilla kaupunkia - myös keskustassa, jonne kulkeminen onnistuu joka suunnalta, ja jonka väestönkehitys ei riipu asuinalueen rakennusprojektien onnistumisesta.
Edellä mainituista seikoista johtuen kouluverkkouudistuksen toteuttamista on nyt seurattava tarkasti ja eri tahojen on pyrittävä arvioimaan, miten se palvelee kuntalaisia. Pystytäänkö kaikille koululaisille todella tarjoamaan sopiva oppilaspaikka, tuoko koulujen koon kasvattaminen parempaa oppilashuoltoa sekä luvattua monipuolisuutta kurssitarjontaan, tukevatko tehdyt joukkoliikenneratkaisut muuttuneita koulupolkuja, pystytäänkö erityisopetusta järjestämään aiempaa paremmin, onko oppilaiden turvallisuus sekä koulutiellä että isoissa kouluissa taattu, saadaanko koulu-uudistuksella lisättyä kaavailtua seutuyhteistyötä jne.? Mikäli nyt toteutettavat toimenpiteet vievät tamperelaisten lasten kouluasioita huonompaan suuntaan, kouluverkkouudistusta on pikaisesti korjattava jo seuraavalla valtuustokaudella. Huonon ratkaisun tunnustaminen ja muuttaminen paremmaksi ei ole häpeä, ei edes päättäjälle tai virkamiehelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti