Suomessa on tällä hetkellä 280 000 työtöntä!

Tämä aihe on niin tärkeä, että se oli jälleen kerran pakko nostaa esille! Alla puhe, jonka pidin Vihreiden puoluekokouksessa Espoossa 26.5.2013


Suomessa on tällä hetkellä 280 000 työtöntä.

Suuri osa heistä on kokeneita ammattilaisia, jotka  kaikkien työvuosien ja työttömyyskassaan kuulumisen johdosta saavat ansiosidonnaista työttömyyskorvausta. Se on suomalaisten keskipalkan eli noin 3100 euron kuukausipalkan mukaan laskettuna  vähintään 1700 euroa/kk. Korvausta maksetaan työttömälle myös siinä tapauksessa, että hän tekee osa-aikatyötä. Tällöin maksettava summa pienenee, ja hän saa ns. soviteltua päivärahaa,  jonka suuruus riippuu saadusta palkasta, ja joka loppuu silloin kun työtulot ylittävät tietyn rajan.

Jos työtön ammattilainen päättääkin perustaa oman yrityksen, hänen päivärahansa loppuu välittömästi, vaikka asiakkaista ja tuloista ei olisi vielä tietoakaan. Hän voi toki saada starttirahaa, jonka suuruus viime vuonna oli keskimäärin 680 euroa/kk, mutta kuinka moni pystyy vaihtamaan tällaisen 1700 euron työttömyyskorvauksen tuhat euroa pienempään starttirahaan? Ei monikaan!

Yrittäjäksi ryhtyvää työtöntä pitäisi kohdella samoin kuin vieraan palveluksessa osa-aikatyötä tekevää työtöntä eli myös yrittäjäksi ryhtyvälle työttömälle pitäisi maksaa sovitellun päivärahan suuruinen korvaus, joka pienenee sitä mukaa kuin yritystoiminta lähtee käyntiin ja yrittäjä alkaa saada siitä elantoaan.

Puoluejohtaja Niinistö peräänkuulutti Vihreiden puoluekokouksessa uusia visioita työttömyyden hoitoon. Yrittäjäksi ryhtyvien ansiosidonnainen turva olisi juuri sellainen ja mikä parasta: siihen ei tarvitsisi budjetoida yhtään lisää rahaa. Sen sijaan sillä kohdennettaisiin nyt työttömyyskorvauksiin menevät varat uudella tavalla, joka lisäisi yrittäjyyttä, vähentäisi työttömyyttä ja harmaata taloutta, pitäisi kokeneet osaajat työelämässä, toisi verotuloja ja lisäisi työelämän monimuotoisuutta. Työttömyyden vähentämistoimien täytyy olla mukana Vihreiden uudessa ohjelmassa ja toivon, että puolue pikaisesti käynnistää selvitystyön siitä, miten tällainen uudistus sovelletusta päivärahasta yrittäjäksi ryhtyville työttömille voitaisiin toteuttaa.

Mihin sijoittuu väitellyt nuori tutkija?

 Julkaistu Amulehdessä 24.5.2013

 Aamulehden pääkirjoitus  Mikä on maisterin arvo?  (20.5.) puuttui tärkeään asiaan eli korkeasti koulutettujen lisääntyvään työttömyyteen. Ongelma on erityisen suuri biotieteiden alalla, jossa vuosituhannen vaihteen innokkaat menestymisen odotukset synnyttivät uusia koulutuspaikkoja eri puolille Suomea -  myös  Tampereelle, jossa  aloitettiin bioteknologian koulutusohjelma vuonna 2001.  Lisääntynyt koulutus  on johtanut tilanteeseen, jossa biotieteen maistereita valmistuu vuosittain noin 165 kappaletta, mutta vuotuinen poistuma eläkkeelle jäämisen tms. seurauksena on alle 50 maisteria. Mihin siis sijoittaa ylijäävät 115 biotieteilijää?

Alunperin kuviteltiin, että bioalan työpaikkoja syntyisi kuin sieniä sateella, onhan Suomessa huipputason lääketieteellistä ja bioteknologista osaamista. Vaan kuinka kävikään?  Koska maailmanluokan  myyntimenestyksiä ei syntynytkään jo muutaman vuoden sisällä, sekä riskisijoittajien että julkisen puolen rahoittajien kiinnostus lopahti, ja monet hyvin alkaneetkin projektit ja yritykset joko lopetettiin tai myytiin ulkomaille. Mielenkiintoista on, että näiden projektien tulokset alkavat viimeinkin realisoitua, ja niiden tämänhetkisillä haltijoilla on syytä onnitella itseään viisaasta omistuksesta.

Suuri osa ylijääneistä maistereista jää muiden työpaikkojen puuttuessa  yliopiston tutkijakouluihin tekemään väitöskirjaa lähes minimipalkalla. Tämä ratkaisu ei kuitenkaan tuo helpotusta työllisyystilanteeseen, vaan muuttaa ongelman muotoa ja nyt kysytäänkin jo:  Mikä on tohtorin arvo? Mihin sijoittuu vastaväitellyt nuori tutkija, onko hänelle käyttöä sen enempää kuin maisterillekaan?

Yliopistojen kapasiteetti työllistää on rajallinen, ja heikkenee entisestään, sillä valtion tutkimus ja kehittämisrahoitusta on entisestään pienennetty vuoden 2013 budjetissa. Eli samaan aikaan kun valtio peräänkuuluttaa uusia innovaatioita, jotka toisivat sijoituksia ja uutta liiketoimintaa Suomeen, se rahoitusta vähentämällä heikentää tutkimuksen ja tuotekehityksen toimintamahdollisuuksia.

Yritykset ja muut tutkimuslaitoksetkaan eivät näinä aikoina pysty työllistämään ylimääräisiä biotieteilijöitä. Esimerkiksi Orionilla on käynnissä 80 henkilön yt-neuvottelut, VTT:ssä henkilöstöä halutaan vähentää noin 200:lla ja lääkevalmistaja Santen vähentää Tampereelta jopa 220 paikkaa.  Mikä neuvoksi?

Luonnontieteen Akateemisten Liitto (LAL) on käynnistänyt Osuma-hankkeen, jonka tavoitteena on vähentää luonnontieteilijöiden koulutusmääriä niin, että valmistuvien määrä vastaisi työmarkkinoiden tarvetta.  Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan kemian alan aloituspaikkoja pitää vähentää noin 15 % ja biotieteiden paikkoja 20 %, liiton mukaan vähennyksiä tarvittaisiin vielä enemmän. Valitettavasti korkeakoulut pitävät tiukasti kiinni koulutuspaikoistaan, koska ne saavat rahaa valmistuneiden määrän mukaan.

Ei liene järkevää kouluttaa kaikenlaisia maistereita kaikkialla. Siksi alueelliset selvitykset kunkin korkeakoulun koulutusmääristä ja valmistuneiden sijoittumisesta ovat välttämättömiä, vaikka ne johtaisivatkin kipeisiin koulutuspaikkojen leikkauksiin.