50+ työttömille oma työllistymisohjelma!

Suomen työttömistä yli neljännes eli noin 75 000 kuuluu ikäluokkaan 45-64 vuotiaat. Suurin osa tästä väestä on työhaluista, ammattitaitoista ja osaavaa työvoimaa, jolla on mahtava tietotaito ja laaja-alainen näkemys työelämän pelisäännöistä. Sen hyödyntäminen on kuitenkin nyky-Suomessa valitettavan huonolla tasolla: elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) keväisen raportin mukaan työllistyminen on jo 40-44 vuotiaille nuorempia ikäluokkia vaikeampaa ja se vaikeutuu koko ajan iän kasvaessa niin, että yli 56-vuotiaiden työttömillä ei ole paljoakaan työllistymismahdollisuuksia (HS 1.2.). Miltei ainoat vaihtoehdot pysyä työelämässä ovat sijaisuudet, osa-aikatyöt ja pitkäaikaiseen työkokemukseen pohjautuvan yritystoiminnan aloittaminen.

Uusi hallitusohjelma ja siihen liittyvä yhteiskuntasopimus uhkaavat merkittävästi heikentää 45-64 vuotiaiden työllistymistä. Osa-aikatöiden määrä vähenee, kun töissä olevat joutuvat työskentelemään 100 tuntia enemmän/vuosi, avoimien työpaikkojen määrä vähenee kun opiskelijat ja vanhempainvapaalla olevat halutaan töihin entistä aiemmin, vuorotteluvapaan poistaminen lopettaa työttömän mahdollisuuden saada sijaisuuksia ja työllisyysmäärärahojen leikkaukset purevat mm. starttirahoihin, joiden turvin voisi käynnistää oman liiketoiminnan. Näitä työllisyysmäärärahoja on jo aiemmin leikattu, mikä käytännössä on johtanut siihen, että näillä näkymin Uudellamaalla ja Pirkanmaalla rahoja ei loppuvuonna ole enää jaettavissa.

Eläkeikää on nostettu ja nyt työttömäksi jäävienkin pitäisi sinnitellä työelämässä ainakin 65-vuotiaiksi asti. Heidän tulisi tänä aikana kerätä vanhuudenturvakseen eläkettä, mutta pahimmillaan heillä jää jopa 10-20 vuoden työeläkekarttuma ansaitsematta. Tämän johdosta Suomea odottaa tulevaisuudessa entistä suurempi ja huonommin toimeentuleva eläkeköyhälistö! 

Nuorisotyöttömyyden hoitoon on kehitetty erilaisia toimintamalleja. Nyt on pikaisesti kehitettävä uusia strategioita myös ikääntyvien työttömien työllistämiseksi. Vaihtoehtoja voisivat olla mm. aikuiskoulutuksen ja -koulutustuen kehittäminen, yritystoiminnan käynnistämisen mahdollistaminen sovitellun ansiosidonnaisen päivärahan avulla, 50+ starttirahojen lisääminen, työnantajille myönnetyt eläkemaksujen helpotukset ja palkkatuki, vuorotteluvapaan säilyttäminen, aktiivinen työllisyysneuvonta ym. Keinoja riittää, jos hallituksella vain on oikeasti halua puuttua asiaan. Hyvä pääministeri Sipilä, jään odottamaan toimenpiteitänne!

Lähetetty Aamulehteen ja Helsingin Sanomiin 28.6.2015

Valtiolta vuoden palkka "omille" työttömille!

Teksti lähetetty Aamulehteen 6.12.

Aamulehti uutisoi 4.12., että valtio myöntää vuoden palkkarahat työ- ja elinkeinoministeriöstä ja ely-keskuksista irtisanottavien uusille työnantajille, mikäli nämä sitoutuvat palkkaamaan henkilön vähintään toiseksi vuodeksi omalla rahallaan. Sinänsä kaunis ajatus, joka sopisi jonkun yrityksen yhteiskuntavastuu-strategiaan, mutta ei mitenkään työ- ja elinkeinoministeriöön, jonka tehtävänä on vastata koko valtakunnan työmarkkinoiden toiminnasta ja työllistymiskyvystä, ei vain omien työntekijöidensä pärjäämisestä.

Tarjous koskee mm. suunnittelu- ja hallintohenkilöstöä, rahoitusasiantuntijoita sekä taloushallinnon osaajia, joita on ennestään työttömänä tuhansia. Antamalla tällaisen palkkauskannustimen omien työntekijöidensä eduksi, ministeriö nostaa itse irtisanomansa väen muita työttömiä huomattavasti parempaan asemaan. Kuka pystyy kilpailemaan samasta työpaikasta henkilön kanssa, jonka puolesta maksetaan vuoden palkka? Ei kukaan.

Tämä valtion bonuspalkka on epäoikeudenmukainen ja se asettaa eri tahoilta irtisanotut työttömät eriarvoiseen asemaan. Siksi se tulee viipymättä peruuttaa.

Lisää yrityksiä ja työpaikkoja Tampereelle!

Julkaistu Aamulehdessä 27.5.2014

Tampereen asukasluvun arvioidaan kasvavan noin 55 000:lla vuoteen 2040 mennessä. Kaupunki valmistautuu tähän kehittämällä joukkoliikennettä, kaupunkikuvaa ja uusia asuinalueita. Mutta miten kaupunki varautuu näiden uusien asukkaiden samoin kuin jo nyt kaupungissa olevien 17 500 työttömän työllistymiseen?

Koska julkisen sektorin kyky palkata lisää työvoimaa on varsin rajallinen, Tampereella tarvitaan menestyviä yrityksiä. Suomen Yrittäjät julkaisi äskettäin valtakunnallisen kyselyn, jossa haastattelemalla alueen yrityksiä kartoitettiin kuntien ja yrittäjien yhteistyötä sekä elinkeinopolitiikan tilaa. Tulokset ilmaistiin kouluasteikolla 4-10.

Tässä kyselyssä Tampereen kokonaisarvosanaksi tuli 6.2, jolla se sijoittui valtakunnallisesti sijalle 158  ja kymmenen suurimman kaupungin listalla toiseksi huonoimmaksi. Erityisen heikoiksi arvioitiin päätöksenteon yrityslähtöisyys ja hankintapolitiikka (5.9), parhaimmaksi koulutus- ja osaaminen (6.8).  Yhdessäkään osa-alueessa ei päästy kiitettävälle tasolle. Tampereen on siis pikaisesti tarkistettava toimintamallejaan, mikäli se haluaa kilpailla elinkeinopolitiikaltaan yrittäjäystävällisempien naapurikuntien kanssa. Naapurikuntien arvosanat olivat: Pirkkala 7.6, Lempäälä 7.0, Ylöjärvi  6.9 sekä Nokia ja Kangasala 6.6.

Julkaistu kysely antaa syytä kritiikkiin, mutta myös vinkkejä siihen, miten kunnat voivat parantaa elinkeinopolitiikkaansa. Näistä mainittakoon esimerkkejä.

Asioiden valmistelun ja päätöksenteon tulee tapahtua sovittujen määräaikojen puitteissa ja niissä on otettava huomioon yritysvaikutukset. Kunnan tulee kehittää ja parantaa kunnan ja yrittäjien välistä yhteistyötä. Kunta voisi toimia aktiivisena kumppanina omistajanvaihdoksia suunnittelevien yritysten ja ostajien välillä. Yrittäjien asiantuntemusta voitaisiin hyödyntää koulutuspalveluiden toteuttamisessa ja yrittäjät tulisi ottaa mukaan koulutuksen järjestäjien hallintoelimiin ja neuvottelukuntiin.

Lisäksi esitetään, että kunnilla tulee olla ajan tasalla oleva elinkeinopoliittinen ohjelma, joka sisältää palvelu- ja hankintastrategian. Kuntien pitää kilpailuttaa myös pienhankinnat ja pilkkoa suuret hankinnat pieniin osiin ja mahdollistaa osatarjoukset. Kunnissa on oltava yrityksille soveltuvia toimitiloja ja tontteja tarjolla. Palvelusetelien käyttöönottoa tulee lisätä. Kunnan tulee julkistaa oman palvelutuotantonsa kustannuslaskennat niin, että kaikkien toimijoiden tarjoamien palvelujen hintavertailu helpottuu.

Jokainen kunta on niin menestynyt kuin siellä olevat yritykset ovat. Kaupunkiin ei muuteta pelkästään trendikkään asunnon tai ratikan tähden, vaan tarvitaan työpaikka. Ainoastaan panostamalla alueen yritysten toimintaedellytyksiin voidaan tuhansille potentiaalisille muuttajille sanoa: tervetuloa Tampereelle!

TIESITKÖ?

• ·   Tampereen työttömyysaste on maan suurimpien kaupungin vertailussa neljännellä sijalla (16,7%).
•     Prosentuaalisesti enemmän työttömiä löytyy vain Kotkasta, Lahdesta ja Jyväskylästä.·
•     Tammikuussa 2014 Pirkanmaan TE toimistossa oli lomautetut mukaan lukien yli 35 000 työtöntä   työnhakijaa, näistä 18 641 Tampereella.. 
• ·  Yhtä työpaikkaa kohden oli keskimäärin 90 hakijaa.
• ·   Työttömistä noin 14 % on alle 25-vuotiaita ja 34 % yli 50-vuotiaita, kummassakin ikäryhmässä työttömien määrä on kasvanut huomattavasti.
• ·  Eniten työttömiä oli konepaja- ja rakennusmetallialalla, talonrakennuksessa, teknisessä, luonnontieteellisessä, yhteiskunnallisessa ja taiteellisessa työssä, tavaroiden myyntityössä, majoitus- ja suurtaloustyössä, hallinto- ja toimistotyössä.
• · Ammattitaidottomien osuus työttömistä oli 11 %, nuorilla 25 %.
• ·  Pirkanmaalla oli pitkäaikaistyöttömiä viimeksi yhtä paljon maaliskuussa 1997.

Lähde: Pirkanmaan työllisyyskatsaus tammikuu 2014. Pirkanmaan ELY-keskus, 25.2.2014.

MITÄ PITÄISI TEHDÄ?

Miten Pirkanmaalle saataisiin uusia työpaikkoja? Miten pidetään kiinni niistä, joita täällä jo on? Minkälaista yli puolue- ja virkarajojen ulottuvaa yhteistyötä alueella tarvittaisiin työllisyyden nostamiseksi? Mitä yritykset tarvitsevat kyetäkseen toimimaan Pirkanmaalla? Minkälaista työvoimaa täältä löytyy ja minkälaisesta on pulaa? Pitäisikö Tampereella panostaa perinteisen teollisuuden säilymiseen vai uusien kasvuyritysten syntyyn? Onko syytä muuttaa alueen koulutuspolitiikkaa johonkin suuntaan? Mitä valtakunnallisia toimia tarvittaisiin työllisyystilanteen parantamiseksi? Miten EU:ta voisi paremmin hyödyntää yritysten ja investointien saamiseksi Suomeen ja Pirkanmaalle? Ja miten EU:n avulla suomalainen osaaminen saataisiin paremmin maailmanmarkkinoille?

Ajoittaiseen työttömyyteen kyllästyneenä lähdin kehittämään tapahtumaa 

Lisää työpaikkoja Pirkanmaalle  
pe 25.4. klo 15-17 Työväenmuseo Werstaalla 

https://www.facebook.com/events/1495301504025461/?ref_dashboard_filter=upcoming

Avoimessa keskutelutilaisuudessa kartoitetaan Tampereen ja Pirkanmaan työllisyyden nykyhetkeä ja tulevaisuuden näkymiä. 

Mukana keskustelemassa

Timo Antikainen, elinkeinojohtaja
Tarja Cronberg, MEP
Olli-Poika Parviainen, apulaispormestari
Sinikka Torkkola, tutkijatohtori
Pirkanmaan yrittäjien edustaja. 

Kuntalaisilla on mahdollisuus toimittaa etukäteen sähköpostilla sekä omia ideoitaan työllisyyden kehittämisestä että kysymyksiä osallistujille osoitteeseen tarja.virtanen@vihreat.fi.

Tule mukaan rakentamaan parempaa Pirkanmaata!